Riisitunturin autiotuvalta heräsin kummalliseen löyhkään. Kun kuolleita eläimiä ei löytynyt laverin alta, oli pakko todeta hajun lähtevän omasta ruumiistani. Varmistettuani vielä etten ollut itse kuollut yön aikana, tein päätöksen peseytyä. Tässä kunnossa en kehtaisi mennä edes Posion S-markettiin.

Kitkajärvestä sulivat viimeiset jäät vasta reilu viikko sitten, joten veden lämpötila ei ollut kutsuva. Hyytävän järvenkin olisi saattanut kestää, jos edes aurinko olisi lämmittänyt pulikoinnin jälkeen. Kesäkuun ensimmäinen päivä tarjosi kuitenkin vain napakkaa tuulta lisäjäähdykkeeksi.

Kysyin asuntovaunuilijalta vinkkejä lämpimistä suihkuista. Yksi lomakylä löytyi sopivasti reitin varrelta hieman ennen Posiota, joten suuntasin sinne. Näin matkalla Tolvantiellä vasta reissun ensimmäisen poron. Alkukesästä niille on ruokaa tienvarsilla vielä köyhänlaisesti. Tämäkin yksilö pakeni minua metsään, ymmärrettävistä syistä.

Leirintäalueella sain suihkun ja porokebabin kympillä. Palasin tielle kuin uudestisyntyneenä, puhtaana ja kylläisenä.

Taivalkosken tiellä väistelin sadekuuroja vaihtelevalla menestyksellä. Vimmaiseksi yltynyt vastatuuli hidasti etenemistä ja aiheutti synkkiä ajatuksia, mutta pääsin lopulta Loukusan laavulle asti suojaan myrskyltä. Hetken jo luulin viheliäisen grillikatoksen olevan kartalle merkattu "laavu", mutta huojennuksekseni lähistöltä löytyi ihan oikeakin levähdyspaikka.

Paistoin iltapalaksi retken ensimmäiset makkarat.

Makkaran näkökulmasta.

Makkaran näkökulmasta.

2 Comments