Syrjäisestä sijainnistaan riippumatta Patvinsuon kansallispuisto oli yllättävän vilkas. Päiväretkeilijöitä, vaeltajia, asuntoautoilijoita ja muita kävijöitä ympäri maailmaa näkyi paljon enemmän kuin odotin, harmaasta kelistä huolimatta. Olin kylläkin molemmat päivät Suomun telttailualueella parkkipaikan lähellä - syrjemmästä löytyy rauhallisempia paikkoja.

Suomun luontotupa on keskeinen tukikohta ja lähtöpiste patikoijille, melojille ja muille tietoa tai kahvia kaipaaville. Vierestä lähtee pitkiä vaelluspolkuja, kuten Suomunjärven kierto (15km), Susitaival Petkeljärvelle (90km) ja Karhunpolku ylös Hiidenportin suuntaan (138km). Vaellusmahdollisuudet ovat siis loistavat, mutta jos ei vielä riitä, voi jatkaa vaikka koko UKK-reitin Lappiin asti.

Nimestä huolimatta Patvinsuolta löytyy runsaasti mäntykangasta retkeilyalustaksi.

Kansallispuiston tunnus on karhu. Niitä elää alueella niin paljon, että se on yksi parhaita paikkoja Suomessa nähdä kontio luonnossa haaskakojuja lukuunottamatta. Varsinkin jos valvoo hiljaa paikallaan Teretinniemen lintutornissa ja tarkkailee ympäröivää suota aamuun asti. Tuulinen sää ja kevät parantavat mahdollisuuksia entisestään.

Kaikkiaan Patvinsuo oli positiivinen yllätys. Senkin voi lisätä listaan puistoista joihin tulen joskus takaisin ajan kanssa rinkkavaellukselle, kajakkiretkelle tai vain autolla valokuvaamaan.

Muurahaisen näkökulmasta.

Suomunjärven rannalla on yhteensä yli 20km hiekkarantaa. Vesi oli vielä viileää helteitä odotellessa.

Autiovaaran luontopolkua ympäröi alueen vanhin kuusimetsä.

Comment