Petkeljärvi on Suomen itäisin ja pienin kansallispuisto. Pinta-alaa on vain 6km² ja siitäkin suurin osa vettä, joten alue on nopeasti koluttu. Maisemat rakentuvat jyrkistä järvestä nousevista harjuista.

Säännöt ovat hieman erilaiset kuin muissa puistoissa. Ainoa sallittu telttailupaikka on maksullinen leirintäalue. Kaikki eivät tästä välitä, mutta minusta telttamaasta maksaminen on hieman tympiää. Ehkä Suomen ainutlaatuiset lukemattomat ilmaiset retkeilypaikat ovat vain hemmotelleet minut pilalle. Kuuma suihkukin tuli kieltämättä tarpeeseen, joten ei maksu hukkaan mennyt.

Toinen epätavallinen pykälä kieltää jopa retkikeittimet leirintäalueen ulkopuolella - niitähän saa normaalisti käyttää missä tahansa vaikka metsäpalovaroituksen aikana. Tämä ei sinänsä haitannut, sillä omasta Trangiastani oli joka tapauksessa kaasu loppunut. Säännöt olivat niin vanhoja, että alkuperäisiä syitä ei kukaan enää muistanut.

Paikasta ei jäänyt paljoa raportoitavaa. Eksyneen oloinen siili rapisteli välillä ympyrää teltan lähellä mustikanvarvuissa. Kävin kolmen tunnin kävelyllä puistossa asuvia majavia etsien, mutta en nähnyt otuksista jälkeäkään. Enkä juuri muutakaan kuvattavaa.

Aamupalaa syödessä seurasin retkikeittiön ikkunasta kahta kiimaista oravaa. Tai ainakin yhtä kiimaista, toinen taisi olla pelkkä orava. Vai onko niillä edes kiima-aika enää? Ehkä näin vain kaksi leikkivää oravaa. Mistäpä niistä tietää. Ainakin olivat oravia. Melko varmasti.

Comment