Heräsin vesisateeseen. Varkauteen oli matkaa 15km ja aamupalaksi oli vain Doris-keksejä ja yksi karjalanpiirakka. Ennusteen mukaan sataisi tuntikausia. Tungin märän teltan laukkuun ja suunnistin huokaillen kaupunkiin.

Kävelin kengät sadevedestä lotisten ABC:hen, joka oli vielä tavallistakin laitosmaisempi ja epämiellyttävämpi. Ja silti täynnä ihmisiä. Minä käyn huoltoasemilla, koska ne ovat kirjastojen ohella parhaita paikkoja ladata akkuja ja tehdä blogipäivityksiä ilman poisheittämisen pelkoa. Muiden motivaatiota en osaa arvailla. Poistuin tilaamatta mitään.

Jossain Joensuun jälkeen olin huomannut etuvaihtajan vaijerin rispaantuneen. Olin kuitenkin päättänyt, ettei se katkeaisi ennen Varkautta. Olin oikeassa, mutta Varkaudessa kaksi eri pyörähuoltajaa valittelivat kiirettä, eivätkä ehtineet katsoa fillaria. Okei, ehkä vaijeri kestäisi vielä seuraavaan kaupunkiin.

Naps. Ei kestänyt. En päässyt kuin viiden kilometrin päähän. Nyt pitäisi edetä pelkillä pikkuvaihteilla, joten meno olisi hyvin hidasta.

Kengätkin olivat edelleen märät.

3 Comments