Salamajärven kansallispuiston tunnuseläin on metsäpeura. Niitä asuu puistossa ja ympäröivällä alueella niin paljon, että tämän poron näköisen eläimen tapaaminen ei ole harvinaista. Heti tullessa hiekkatiellä minua vastaan kipitti vaadin vasansa kanssa.

Koirajärvi, Koirasalmen luontotupa ja läheinen kota ovat saavutettavissa autolla tai pyörällä. Alueella tosin näytti olevan sellainen vilske, että en suosittele ainakaan luonnon rauhaa hakeville. Luontotuvan hinnat olivat aika kuohkeat, saunavuoro olisi maksanut 30€/h. Retken kalleinta pullakahviakin hörppiessä piti ensimmäistä kertaa maksaa myös kännykän lataamisesta.

Syrjemmältä löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Päiväpatikkareittejä on paljon, ja niiden varrella taukopaikkoja. Pidemmät reitit näyttivät vielä kiinnostavammilta, etenkin 58km:n Hirvaan kierros. Tämä käy osittain jo puiston ulkopuolella, mutta voisi olla hyvä eteläisempi vaihtoehto Oulangan Karhunkierrokselle. Laavuja ja tupia on matkalla niin paljon, että teltan saa jättää kotiin.

Tännekin tekisi jo mieli palata vähintään viikoksi vaeltamaan ja kuvaamaan peuroja. Kuinkakohan monta kesää minulla menee tämän jälkeen kansallispuistoissa kävellen, kun tutkin paikkoja joihin en fillarilla päässyt? "Kaikki kansallispuistot patikoiden". Hmm.

2 Comments