Tammisaaren kansallispuisto on Suomen eteläisin. Sinne pääsee vain veneellä, ja koska näin pitkällä elokuuta joukkoliikenne ei enää kulje, oli kyydin saaminen kysymysmerkki. Ison taksiveneen vuokraaminen vain itseäni varten ei houkuttanut. Päätin liftata.

Alueen saarista Jussarö oli saanut eniten suosituksia, joten kyselin Sommarön satamassa ihmisiltä, oliko kukaan menossa sinne. Jo toisella yrittämällä sain puhelinnumeron, jota kautta järjestyi kyyti. Taas kerran sain todeta, että ihmiset ovat mahdottoman avuliaita. Ja minulla on älyttömän hyvä tuuri.

Jussaröstä löytyy monenlaista kulttuurihistoriaa. Ehkä näkyvin on 60-luvulla lopetettu kaivostoiminta. Vanhat malmikuilut ja työmiesten asuinrakennukset ammottavat aavemaisesti tyhjyyttään. Silti on ilahduttavaa huomata, kuinka luonto ottaa omansa takaisin. Vain muutamassa vuosikymmenessä osa rakennuksista on hävinnyt metsään lähes tunnistamattomiksi.

Vietin saarella kaksi yötä, leväten ja rentoutuen. Sataman kahvilan pitäjät olivat todella ystävällisiä ja puheliaita, joten aika meni rattoisasti. Ja kerrankin löytyi paikka, josta lettujen päälle saa niin paljon mansikkahilloa ja kermavaahtoa, että jopa minunkaltainen herkkusuu ja kalorisieni oli tyytyväinen.

Korvameduusa on vaaraton, mutta silti minua hieman jännitti uida näiden seassa.

Saarella oli samaan aikaan pari perhostutkijaa, joiden työajat olivat melko samanlaiset kuin tähtikuvaajalla. UV-valo houkutteli yöperhosia valkoisen lakanan ääreen, jonka luota kuului melkein aamuun asti hihkaisuja harvinaisista lepattajista. Oli hieno nähdä kuinka asialle omistautunut ja aidosti innostunut joku voi olla vielä vuosikymmenien harrastuksen jälkeen. Ei voi kuin toivoa, että saan itse samoja fiiliksiä onnistuneista kuvista vielä yhtä pitkän ajan päästä.

Leiriydyin ensimmäisen yön kahvilan lähellä virallisella teltta-alueella. Se osoittautui melko mitäänsanomattomaksi, joten siirryin toisena päivänä saaren itäpuolen kivirannalle. Suosittelen lämpimästi sitä (tai eteläpuolen rantaa) telttailijoille - maisemat ulkomerelle ovat mahtavat ja omaa rauhaa on enemmän kuin sataman vieressä.

Laitoin teltasta pelkän hyttysverkon kalliolle. Taisi olla upein paikka, minne olen koskaan leiriytynyt. Makasin makuupussissa ja katselin yllä loistavia tähtiä kunnes nukahdin tyytyväisenä.

6 Comments