Kauhanevan-Pohjakankaan kansallispuisto sijaitsee Kauhajoen ja Karvian välissä. En tiennyt puistosta ennalta mitään, joten olin täysin vailla odotuksia.

Puistossa ei ole laavuja. Vain kaksi nuotiopaikkaa, sekä lintutorni laajan nevan äärellä. Harkitsin tornissa nukkumista, mutta pystytin telttani lopulta alas, jotten häiritsisi mahdollisia aamuvirkkuja ornitologeja. Ehkäpä sesonki loppui heinäkuun myötä, koska pitkästä aikaa ei leiripaikalle ilmaantunut muita retkeilijöitä. Reipas tuuli piti hyttysetkin poissa.

Torni on oiva paikka lintubongaukselle.

Täyspilvinen päivä ei auttanut luonto- tai maisemakuvausta, joten kuvien aiheet ovat poikkeavia.

Koko puiston halki kulkee satoja vuosia vanha Kyrönkankaantie, joka oli keskiajalla yksi Suomen pääväyliä. Hiekkatie on pyöräiltävissä ja taukopaikat ovat käytännössä aivan sen varrella, joten Kauhaneva-Pohjankangas on yksi parhaita kansallispuistoja retkipyöräilyn kannalta.

Polulla liikkuessa ei voi olla miettimättä minkälaisia ihmisiä sillä on joskus kulkenut. Talonpoikia, piikoja, sotilaita, pappeja. Kerjäläisiä ja aatelisia. Jotkut kävellen, toiset hevosilla. Pysähtyivätköhän he nauttimaan luonnon rauhasta, vai oliko silloin edes tarvetta erkaantua hetkeksi metelistä ja vilskeestä?

Mitäköhän ajattelisivat nykymenosta ja kaupungeista - tai kansallispuistoista ja polkupyöristä?

<---- Turun linna  |  Kievari ---->

Comment